Lepo ja uni
Unen merkitys on suuri, ja riittävä ja palauttava uni muun muassa
- puhdistaa aivot
- vaikuttaa vireyteen ja muistiin
- edistää kehon fyysistä ja henkistä palautumista
- ehkäisee stressiä, ylläpitää vastustuskykyä ja torjuu sairauksia
- ylläpitää aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan tasapainoa
- auttaa käsittelemään päivän tapahtumia ja tunteita
Hyvästä unesta on tärkeää pitää huolta. Terveydelle edulliset elintavat tukevat myös unta, ja toisaalta sairaudet, kuten flunssa, voivat heikentää unta. Hyvästä unesta huolehtimisessa auttavat muun muassa
- monipuolinen ravitsemus ja fyysinen aktiivisuus päivän mittaan
- sosiaaliset suhteet, leikit tai harrastukset
- rentoutuminen ja rauhoittuminen
- vaikeiden asioiden käsittely päivällä eikä vasta vuoteessa
- makuuhuoneen turvallisuus, sopiva lämpötila ja valaistus
- säännölliset nukkumisajat
Unen tarve on yksilöllistä. Kun herää virkeänä, tietää nukkuneensa riittävästi. Tilapäinen unettomuus on kuitenkin tavallista.
Päivän mittaan on hyvä kiinnittää huomiota kiireettömyyteen, hengähdystaukoihin ja riittävään aikaan oleilulle. Palauttava uni on osa kokonaisvaltaista terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimista, ja toisaalta rentoutuminen ja lepo toimivat unen perustana.
Unen merkitys kasvuiässä
Lapsilla kehittyminen ja kasvu edellyttävät riittävää nukkumista ja lepoa. Riittävä ja hyvälaatuinen uni auttaa myös palautumaan. Aivolisäke tuottaa kasvuhormonia eniten yöllä ja nukkuessa. Sillä on suuri vaikutus luuston vahvistumiseen ja luiden pituuskasvuun. Riittämätön uni ja lepo lisäävät myös rasitusmurtumien riskiä.
Koska lasten kohdalla päivärytmin suunnittelee aikuinen, tulee huomiota kiinnittää myös lapsen kannalta kiireettömyyteen, hengähdystaukoihin ja riittävään aikaan oleilulle. Riittämätön lepo ja vähäinen palautumisaika kovaan liikuntaharjoitteluun yhdistettynä altistavat rasitusvammoille.
Unen tarve on yksilöllistä, ja lapsella unen tarpeeseen vaikuttaa paljon myös ikä. Uni vaikuttaa moneen, kuten esimerkiksi kasvuun ja oppimiseen.
Lasten ja nuorten nukkumaanmenoajoista huolehtiminen kuuluu huoltajan vastuulle. Toisaalta aikuisen on tärkeää rytmittää päivää siten, että lapsi liikkuu riittävästi päivän aikana, mutta ehtii myös rauhoittua ennen iltatoimia.
Lepo ja uni aikuisena
Alle viiden tunnin yöunia nukkuvilla on havaittu matalampia luuntiheyksiä kuin pidempään nukkuvilla. Vaihdevuosien yhteydessä unihäiriöiden riksi kasvaa, mikä voi osaltaan heikentää luuntiheyttä.
Liikkuminen tulisi mieluiten ajoittaa aamuun tai alkuiltapäivään. Rasittava liikkuminen myöhään illalla vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unta.
Ikääntyminen ja uni
Hyvä uni edistää elimistön palautumista edellisen päivän rasituksista ja parantaa päivittäistä vireystilaa ja jaksamista. Säännöllinen liikunta helpottaa nukahtamista ja parantaa unen laatua.
Riittämätön tai huonolaatuinen uni häiritsee aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa. Aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan häiriöt vaikuttavat luustoon heikentävästi. Huonosta unesta johtuva päiväaikainen väsymys lisää myös kaatumisriskiä ja siten murtumariskiä.
Lähteitä ja lisätietoa
- Ahola, Vasankari, Nietosvaara, Mattila & Haara 2019. Kasvuikäisten rasitusvammat. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.
- Luustoliitto & UKK-instituutti 2024. Lisää liikettä luustolle kouluiässä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Video.
- Luustoliitto & UKK-instituutti 2024. Lisää liikettä luustolle työikäisenä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Video.
- Luustoliitto & UKK-instituutti 2024. Lisää liikettä luustolle yli 65-vuotiaana (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Video.